Kuukausi: elokuu 2020

Japanilainen ruoka

Japanin keittiö on saanut vaikutteita aiemmin etenkin kiinalaisesta ruokaperinteestä ja myöhemmin lännestä, mutta kuitenkin säilyttänyt omaleimaisuutensa.

Keskeisessä roolissa perusmuotoisella japanilaisella aterialla on riisi, joskus myös nuudelit, joiden kanssa tarjotaan yhtä tai useampaa lisuketta joka voi olla kasviksia, mereneläviä tai lihaa. Makua lisätään soijakastikkeella, misolla tai dashi-liemellä.

Riisiä syödään perinteisesti aamiaisesta alkaen, jolloin sen seurana on usein erilaisia etikkaisia säilykkeitä, nattōa eli hapatettua soijaa, nori-merilevää, kananmunaa tai grillattua kalaa. Juomana nautitaan vihreää teetä. Viime aikoina myös länsimaista tutut paahtoleipä ja pekoni sekä makkarat ovat löytäneet tiensä japanilaisten aamiaispöytiin.

Lounas pakataan usein mukaan, niin sanottuun bento-laatikkoon. Äidit kilpailevat siitä kenen lapsella on koulussa kauneimmin aseteltu lounaspakkaus, ja myös miehen lounas on usein vaimon kotona valmistama. Yhä useammin japanilaiset saattavat kuitenkin käväistä lounaalla myös pikaruokalassa, kahvilassa tai kulmakaupassa. Suosittua lounasruokaa ovat etenkin nuudelit eli ramen tai soba. Yleensä lounas on verrattain kevyt ja yksinkertainen.

Päivällinen on Japanissakin päivän merkittävin ateria. Tyypillisin aterian perusta on illallakin riisi, jonka kanssa perinteisesti tarjotaan miso-keittoa ja kolmea lisuketta. Näistä yksi on ns. pääruoka kuten pihvi, tempura tai vastaava ja kaksi muuta esimerkiksi saalatteja tai eri tavoin valmistettuja kasviksia. Kaikki aterian osat tarjoillaan eri astioissa.

Kaikki japanilaiset eivät suinkaan noudata tätä perinnettä kaavamaisesti. Kotona saatetaan syödä vaikkapa spagettia jauhelihakastikkeessa tai currya.

Suomessakin trendikäs sesonkien noudattaminen ruokavaliossa on Japanissa aina ollut tärkeää, ja myös useisiin juhlapäiviin liittyy omia erikoisuuksiaan.

Japanin hintataso

Japanilla on edelleen maine erityisen kalliina maana, jopa maailman kalleimpana. Tämä mielikuva on kuitenkin monilta osin vanhentunut, ja lienee perua 80-luvulta jolloin maan talous kasvoi kohisten nostaen myös hinnat pilviin. Sen jälkeen talouskasvu Japanissa on ollut pitkään hidasta tai taantuvaa, ja myös inflaatio maltillista.

Nykyisin Japanin hintataso vertautuu suurelta osin muihin korkean elintason maihin, Suomen näkökulmasta maa on jopa edullinen kustannuksiltaan.

Japanin rahayksikkö jeni (JPY,  ¥) on ollut kurssiltaan alle 0,01 euron eli yhden sentin luokkaa. Tätä kirjoittaessa kesällä 2020 kurssi on noin 0,008 euroa. ¥1000 on siis noin 80€. Karkea nyrkkisääntö mitä matkailijat ovat joskus käyttäneet on ottaa jenihinnoista kaksi nollaa pois, tosin nykyisin hinnat ovat hieman tätä edullisempia euromaasta tuleville.

Japanissa, kuten tietenkin monissa muissakin maissa, pääkaupungin hintataso on muuta maata korkeampi. Tämä koskee etenkin majoitusta. Tokion keskustassa pienetkin hotellihuoneet ovat kalliita, mutta muualla Japanissa hotellimajoituksia löytyy alle 50€/yö. Maassa on useita liikematkustajille suunnattuja budjettihotelliketjuja kuten APA ja Toyoko Inn.

Matkustaessa Japanin kuuluisat luotijunat eli Shinkansenit ovat lippuhinnoiltaan varsin kalliita. Maata kiertävän kannattaa ehdottomasti tutustua junapassiin eli Japan Rail Pass-lippuun, joka sallii käytännössä rajoittamattoman (eräin poikkeuksin) junamatkustamisen voimassaolon ajan.

Yksittäisiin pidempiin siirtymiin lentoliput voivat olla edullisempi vaihtoehto. Maassa toimii useita halpalentoyhtiöitä. Kaupunkien väleillä kulkee myös runsaasti busseja jotka ovat junaa halvempia.

Paikallisliikenteessä suurkaupungeissa metrot ovat edullisia ja niihin saa myös päivälippuja. Taksit sen sijaan ovat erittäin kalliita, vaikkakin laadukkaita palvelutasoltaan.

Ruoan hintataso riippuu luonnollisesti mieltymyksistä. Hedelmät ja vihannekset ovat perinteisesti olleet verrattain kalliita. Edullisimmin ruokaa saa katukeittiöistä ja ramen-ravintoloista. Pikku marketeista kuten 7-eleven löytyy runsaasti takeaway syömistä kohtuuhinnalla. Suursyömäreiden kannattaa tutustua buffetteihin, jotka Japanissa tunnetaan nimellä baikingu, eli viikinki!

Alkoholiverotus poikkeaa rakenteeltaan monista muista maista. Varsinainen olut on suhteellisen kallista, mutta happoshu, eräänlainen ”oluenkaltainen” juoma edullisempaa, vero nimittäin riippuu maltaiden määrästä. Mainetta saavuttaneen japanilaisen viskin hinta on nousussa, varsinkin iäkkäämpien tisleiden.